Yleisurheilun juniorisarjat noudattelevat monen muun yksilö- ja joukkuelajin mukaisesti kalenterivuoden mukaista jakoa. Aika ajoin onkin ollut keskustelua uusista sarjajaoista – onhan saman vuoden aikana syntyneiden lasten ikäero parhaimmillaan melkein kalenterivuosi, mikä näkyy vääjäämättä kymmenen ikävuoden tienoilla lasten fyysisinä kehityseroina.
Monella yhteiskunnallisella elämänalueella on havaittu alkuvuonna syntyneiden etulyöntiasema. Heidän on todettu mm. pärjäävän keskimäärin paremmin työelämässä, koulussa, urheilussa ja politiikassa. Urheilun osalta ilmiö on tunnistettu erityisesti palloilulajeissa. Tämän analyysin tarkoituksena on tarkastella ilmiötä yleisurheilun saralla. Analyysiehdotuksesta kiitokset Eljas Aallolle.
Ainestoa varten kerättiin Tilastopaja Oy:n sivuilta viimeisen viiden vuoden (2016 - 2020) ajalta ikäluokkien 10-12 (pojat + tytöt) Top10 tulokset ikäluokittain. Lajeina on huomioitu kyseisten sarjojen viralliset rata- ja kenttälajit (ks. P/T15-9 viralliset lajit) poislukien viestit. 10-vuotiaiden osalta pois on jätetty kolmiloikka vähäisten tulosten vuoksi. Ikäluokiksi on valikoitu ikäryhmät 10–12, sillä näissä ikäryhmissä on vielä suhteellisen vähän havaittavissa puberteetti-iän aiheuttamaa biologisen iän polarisoitumista. Lisäksi kyseiset ikäryhmät käsittävät vain yhden ikäluokan tulokset kerrallaan – toisin kuin esimerkiksi 9-vuotiaiden sarja.
Ylläolevasta kuvasta nähdään koko aineiston trendi. Keskeinen löydös on pitkälti yhtenevä jutun alkuosassa nostettuihin muilta yhteiskuntaelämän aloilta löydettyihin havaintoihin: alkuvuodesta syntyneet pärjäävät keskimäärin selvästi paremmin yleisurheilussa verrattuna loppuvuonna syntyneisiin. Yleisurheilun osalta jakauma on jopa poikkeuksellisen vino, sillä alkuvuonna syntyneiden frekvenssi Top10 sijoituksissa on huomattavasti loppuvuotta syntyneitä korkeampi. Toukokuun korkealle frekvenssille ei löytyne loogista selitystä, vaan se on tulkittavissa tutkimukseen valikoituneen aineiston aiheuttamaksi sattumaksi.
Kokonaistarkastelussa on huomioitava kaksi aineistoa vinouttavaa tekijää. Ensinnäkin aineiston ollessa aikasarja, urheilijan on mahdollista esiintyä aineistossa useampana tarkasteluvuotena. Esimerkiksi vuonna 2007 syntynyt poika käsitellään vuoden 2018 osalta 11-vuotiaana ja vuoden 2019 osalta 12-vuotiaana. Toisekseen junioriurheilun monipuolisuudesta johtuen yksittäisen tarkasteluvuoden sisällä sama urheilija voi olla edustettuna useassa eri lajissa. On varsin tyypillistä, että esimerkiksi sama 11-vuotias poika on vuonna 2018 juossut itsensä sekä 60 metrin että 60 metrin aitojen Top10:een.
Ensimmäistä aineiston vinoutuneisuustekijää korjataan seuraavaksi osittamalla aineisto iän ja tarkasteluvuoden mukaisesti omiksi aineistoikseen.
Ylläoleva grafiikka on ositettu edellä mainitulla tavalla. Ositetussa aineistossa on jonkin verran enempi vaihtelua, mutta päätrendi on sama: alkuvuodesta syntyneet ovat suhteessa selkeämmin edustettuina juniorisarjojen Top10 listoilla. Tämä toistuu kauttaaltaan jokaisen sarjan ja tarkasteluvuoden osalta.
Kokonaisaineistossa on mukana kaikki lasten viralliset yleisurheilulajit. Mukana on siten myös teknisiä lajeja (seiväs, moukari), missä juniorisarjoissa teknisellä taitavuudella saattaa kompensoida paljonkin fyysisiä puutteita. Jällkimmäisenä analyysina tarkastellaan ilmiötä suosittujen ja fyysiseen suorituskykyyn painottuvien juniorisarjalajien osalta. Tarkasteluaineistoon on valikoitu lajeista 60 metrin juoksu, pituushyppy ja 60 metrin aitajuoksu. Aitojen mataluudesta johtuen juniorisarjojen aitajuoksu luokitellaan tässä analyysissa enempi fyysiseksi kuin tekniseksi lajiksi.
Tarkasteltaessa "teholajeihin" ositettua aineistoa ilmiö on edelleen samansuuntainen, mutta jossain määrin jopa voimakkaampi: Alkuvuodesta syntyneiden suhteellinen osuus on aavistuksen korkeampi koko aineistoon verrattuna. Tämä tukee jossain määrin hypoteesia kalenterivuosijaon aiheuttamista fyysisistä kehityseroista ja niiden vaikuttavuudesta fyysisyyttä vaativissa lajeissa.
Ositetun aineiston osalta ongelmaksi koituu pienehköt frekvenssit, mutta "alkuvuosi-ilmiö" toistaa säännöllisesti itseään. Tarkemmalla tarkastelulla havaitaan, että fyysisyyttä vaativissa lajeissa ikäryhmän top10:een pääsee pääasiallisesti vain yksittäisiä loppuvuodesta syntyneitä urheilijoita. Kokonaisuudessaan alkuvuonna syntyneet lapset ovat fyysistä suorituskykyä vaativissa lajeissa selkeämmin yliedustettuina.
Yhteenveto:
Tämä analyysi tuotti junioriyleisurheilusta vastaavansuuntaisia havaintoja kuin muilta yhteiskuntaelämän alueilta: alkuvuodesta syntyneet pärjäävät ikäkausiyleisurheilussa keskimäärin paremmin. Tulokset on aiheellista asettaa jopa kriittiseen syyniin, sillä hyvät tulokset ja sijoitukset ovat nuoren yleisurheilijan urheiluharrastuksen jatkamisen kannalta keskeinen motivaatiotekijä. Oleellista olisikin tunnistaa myös loppuvuodesta syntyneiden lasten piilevä lahjakkuus ja motivoida näitä jatkamaan yleisurheiluharrastusta, sillä fyysiset kehityserot tuppaavat tasoittumaan puberteetti-iän jälkeen.
Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi esimerkiki Kalevan kisa - finalistien vastaava syntymäkuukausien mukainen jakaumatarkastelu. Tällöin saataisiin käsitystä, onko juniorisarjojen "alkuvuosi-ilmiö" vallitseva myös yleisen sarjan osalta? Suhteellisten pienten lahjakkuusmassojen maassa olisi tärkeää tunnistaa ja motivoida myös loppuvuodesta syntyneet lahjakkuudet, jotka eivät välttämättä fyysisten kehityserojen vuoksi pärjää vielä juniorisarjoissa.
