Simon Ehammerin Götzisin ottelusarja tarkastelussa

Simon Ehammer jysäytti Götzisin legendaarisessa otteluviikonlopussa miesten kilpailun toisessa lajissa pituushypyssä maailman kärkituloksen ja samalla otteluiden maailmanennätyksen 845. Kyseisellä tuloksella oltaisiin voitettu neljien viimeisten Olympialaisten miesten pituushypyn finaali ja EM-kilpailuistakin 23/24 miesten pituushypyn finaalia.

Ehammer takoi hurjan startin jälkeen ottelussaan 8377 pisteen sarjan, sijoittuen Götzisin kilpailussa kolmanneksi. Tässä jutussa analysoidaan Ehammerin viime viikonlopun sarjaa kymmenottelun kaikkien aikojen neljän parhaan ottelijan (Kevin Mayer 9126, Ashton Eaton 9045, Roman Sebrle 9026, Damian Warner 9018) ennätyssarjoihin. Pisteytyksenä ei käytetä kymmenottelun perinteistä pistelaskuria vaan tulokset pisteytetään WA:n pistetaulukolla – tämän vuoksi 1500m jätetään analyysista kokonaan pois pisteiden valossa ns. poikkeavana lajina.

Ehammerin sarjaa verrataan lajin kaikkien aikojen parhaisiin sekä a) pisteiden valossa että b) lajikohtaisella "pistekertoimella" (lajin pisteet / 9 lajin ottelijakohtainen pistekeskiarvo). 

Kuva 1

Kuvaan 1 on visualisoitu ottelijoiden tulossarjat pisteiksi muutettuna. Suhteessa lajin kaikkien aikojen parhaisiin, Ehammerin (punainen) sarjan 9 ensimmäisessä lajissa näyttää olevan selkeää hajontaa – mukana on todella vahvana lajina jo yllämainittu pituus, kun taas esimerkiksi heitot ovat kauttaaltaan heikot. Myös 110m aidat näyttää pisteiden valossa suhteellisen vahvalta lajilta.

Kuva 2

Kuvassa 2 ottelijoiden sarjoja tarkastellaan "pistekertoimen" avulla – tunnusluku kuvaa, kuinka moninkertaisen määrän yksittäisestä lajista ottelija sai pisteitä suhteessa sarjan ottelijakohtaisiin keskiarvopisteisiin. Jos jokainen laji olisi pisteiden valossa tasainen, tällöin sarja kulkisi suoraa viivaa, leikaten y-akselin pisteessä 1.0. 

Tästäkin graafista nähdään, että Ehammerin sarjassa on reipasta hajontaa – erityisesti pituuden kerroin on ylikorostunut suhteessa lajin kaikkien aikojen parhaisiin. Vastaavasti kiekon ja jossain määrin keihään tulokset ovat alikorostuneita. 

Tarkastelun pohjalta Ehammerilla on sarjassaan todella vahvoja lajeja mutta maailman absoluuttista huippua ajatellen likaa ns. heikkoja lajeja – vaikka Götzisin pituushyppytulos olikin hurja, kerrointarkastelulla havaitaan että lajin tulos poikkeaa jopa liikaakin sarjan yleistrendistä verrattuna absoluuttisiin otteluiden huipputuloksiin. 

Näyttää siltä, että ottelutuloksen osalta Ehammerin suurin tulosparannuspotentiaali piilee erityisesti heitoissa, ehdolla tietysti että vahvat lajit eivät kärsi liikaa. Jo yllämainittuun Götzisin pituushyppytuloksen "meriitteihin" vedoten, on mielenkiintoista nähdä tulevaisuudessa nuoren sveitsiläisottelijan peliliikkeitä lajivalinnan suhteen.

Timanttiliigan ja Motonet GP:n tasovertailua

Yleisurheilun Timanttiliiga on pyörähtänyt aluilleen parilla osakilpailulla (Doha, Birmingham) ja ylihuomenna saadaan myös kotimainen yleisurheilukesä kunnolla käyntiin Lahden Motonet GP:stä. Arvokisojen rankingjärjestelmään (näistäkin) kilpailusarjoista kokonaissuorituspisteet ("performance score") muodostuvat viimevuotiseen tapaan tulospisteiden lisäksi sijoituspisteistä.

Tulosrajoja yleisurheilun arvokisoihin on viime vuosina selkeästi kiristetty ja rankingin kautta kisoihin pääsee yhä useampi urheilija. Kilpailujen arvo määrittelee ennakkoon jaossa olevat sijoituspisteet, joilla on jopa huomattavan suuri merkitys kokonaissuorituspisteisiin. KV-yleisurheilun lippulaivana Timanttiliigaosakilpailuissa on jaossa – Olympiakisoja ja MM-kisoja lukuun ottamatta – korkein sijoitukseen perustuva pistepotti.

Tässä jutussa vertaillaan kesän 2021 Motonet GP:n pisteiden valossa parhaita suomalaistuloksia Timanttiliigaosakilpailujen tasoon. Tarkastelun keskiössä on, kuinka kilpailukykyinen kotimaisen kilpailusarjan tulostaso on Timanttiliigan perustuloksiin verrattuna.

Aineisto on kerätty World Athleticsin sivuilta. Molemmista kilpailusarjoista puuttuu muutamia osakilpailuja – Timanttiliigaosakilpailujen osalta aineistoon on sisällytetty täydellisenä Gatesheadin, Dohan, Firenzen, Oslon, Tukholman, Monacon, Eugenen, Lausannen, Brysselin ja Zurichin osakilpailut. Motonet GP:stä on viime vuodelta mukana Espoon, Kuortaneen, Joensuun, Lapinlahden ja Lahden osakilpailut. Motonet GP:n osakilpailujen tulokset on rajattu suomalaisten tekemiin tuloksiin. Pistetaulukkona on käytetty WA:n vuonna 2014 ratifioimaa pistetaulukkoa. Aineiston kokoamisen osalta kiitokset Aaro Davidilalle.

Ajallinen vertailu Motonet GP vs. Timanttiliiga.

Kuvaan 1 on visualisoitu pisteiksi muutettuna kesän 2021 Timanttiliigaosakilpailujen ja Motonet GP-osakilpailujen yleistaso ajallisesti juoksevassa vertailussa. Timanttiliigaosakilpailujen osalta tarkasteluväliin (punainen pylväs) on rajattu keskimmäinen 50%, kuvaten siten kattavasti Timanttiliigan ison urheilijamassan yleistasoa. Motonet GP:n osalta (vihreä pylväs) pylväiden väliin mahtuu pisteiksi muutettuna parhaaseen desiiliin kuuluvat suomalaistulokset. 

Kuva 1: Ajallinen vertailu kesän 2021 Timanttiliigan ja Motonet GP:n tulostasoista. 

Mielenkiintoisena havaintona kuvasta 1 nousee esiin se, että ajallisesti lähekkäin kilpailuissa Kuortaneen Motonet GP:ssä ja Oslon ja Tukholman Timanttiliigassa suomalaishuippujen tulostaso vastasi kauttaaltaan hyvinkin Timanttiliigan "perusmassaa".

Lajikohtainen analyysi

Kuvasta 1 on noteerattava, että siinä ei huomioitu lajiohjelmien eroja Timanttiliigan ja Motonet GP-osakilpailujen välillä. Analyysin kakkososassa vertaillaan tarkemmin tasoeroja lajikohtaisesti. Mukaan on rajattu ne lajit, joissa Motonet GP-osakilpailuissa ainakin yksi suomalaisurheilija teki pisteiden valossa paremman tuloksen, kuin Timanttiliigasarjan alimman kvantiilin (25%) tulos. Mikäli kys. lajin osalta ehto täyttyi, otettiin tarkasteluun mukaan kaikki Motonet GP-aineistossa olevat lajin suomalaistulokset.

Kuvaan 2 on visualisoitu valitut lajit ja valittujen suomalaistulosten lukumäärä. Tulosten osalta edustetuimpia lajeja ovat miesten 800m ja naisten 100m aidat. Myös naisten ja miesten 100 metriltä löytyy kohtuullisesti tuloksia.

Kuva 2: Tarkastelussa olleiden lajisuoritusten lukumäärä.

Kuva 3: %-osuus suomalaisurheilijoiden Motonet GP:ssä tekemistä tuloksista, jotka olivat parempia kuin Timanttiliigan alimman kvantiilin (25%) tulos.

Kuvaan 3 on sisällytetty varsinainen analyysi eli kuinka suuri osuus suomalaisurheilijoiden tekemistä tuloksista olivat Timanttiliigasarjan alimman kvantiilin tuloksia parempia, kun vakioidaan laji.

Kuvasta 3 nähdään, että tasokkaimpia Motonet GP lajeja olivat tämän perusteella miesten keihäs ja naisten 100m aidat. Miesten keihäässä liki puolet lajin Motonet GP suomalaistuloksista olivat Timanttiliigan alinta neljännestä kovempia. Tosin tarkasteltavien tulosten lukumäärä oli suhteellisen pieni (17 suomalaistulosta). Naisten 100m aidoissa taas vastaavasti sama osuus on miltei 30 % ja tarkasteltavien lajisuoritusten määrä oli suuri. Naisten 100m aidoissa paahdettiin kotimaisessa kilpailusarjassa huipun osalta siis hyvää Timanttiliigavauhtia. 

Miesten 100 metrillä suomalaisurheilijoiden tekemät tulokset vastasivat melko suurelta osin myös Timanttiliigan perusvauhtia, mutta on huomioitava että Timanttiiliigassa pikamatkoilla juostaan paljon ns. kansallisia eriä, jotka painavat kokonaistasoa alaspäin.

Yhteenveto

Huolimatta kilpailujen painoarvon kasvusta rankingjärjestelmässä, parhaimpiin Timanttiliigan osakilpailuihin pääsee monissa lajeissa suhteellisen kapea joukko urheilijoita. Esimerkiksi naisten kolmiloikassa tarkastelluissa Timanttiliigaosakilpailuissa kilpaili 20 urheilijaa ja näistä kolmeen tai useampaan kilpailuun osallistui vain 8 urheilijaa. 

Tämän analyysin pohjalta suomalaisten kärjen tekemä tulostaso vastaa monessakin lajissa kilpailukykyisesti Timanttiliigan perustasoa. Aineston Motonet GP:n suomalaistuloksista (noin 800 kappaletta) vajaa 10% oli Timanttiliigan alimman kvantiilin tulostasoa kovempia, huomioiden lajivakiointi. Loppujen lopuksi suomalaisurheilijoita kilpaili viime kesänä tarkastelluissa Timanttiliigaosakilpailuissa kuitenkin vain 6 kappaletta (Raitanen, Pulli, Lakka, Salminen, Kuivisto, Mäkelä).

Analyysi ei toki ota huomioon yksittäisten osakilpailujen eriäviä olosuhteita ja monet ns. verrokkitulokset on saatettu tehdä hyvinkin eri vaiheessa kilpailukautta. Lahden keskiviikkoista osakilpailua seuratessa kannattaakin muistaa, että monessa lajissa suomalaisten tekemillä tuloksilla oltaisiin ihan kelposijoilla Timanttiliigaosakilpailussakin ;)