keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Alkuvuodesta syntyneet etulyöntiasemassa ikäkausiyleisurheilussa? - Tarkastelussa junioriyleisurheiluhuippujen jakauma syntymäkuukausittain.

Yleisurheilun juniorisarjat noudattelevat monen muun yksilö- ja joukkuelajin mukaisesti kalenterivuoden mukaista jakoa. Aika ajoin onkin ollut keskustelua uusista sarjajaoista – onhan saman vuoden aikana syntyneiden lasten ikäero parhaimmillaan melkein kalenterivuosi, mikä näkyy vääjäämättä kymmenen ikävuoden tienoilla lasten fyysisinä kehityseroina. 

Monella yhteiskunnallisella elämänalueella on havaittu alkuvuonna syntyneiden etulyöntiasema. Heidän on todettu mm. pärjäävän keskimäärin paremmin  työelämässä, koulussa, urheilussa ja politiikassa. Urheilun osalta ilmiö on tunnistettu erityisesti palloilulajeissa. Tämän analyysin tarkoituksena on tarkastella ilmiötä yleisurheilun saralla. Analyysiehdotuksesta kiitokset Eljas Aallolle.

Ainestoa varten kerättiin Tilastopaja Oy:n sivuilta viimeisen viiden vuoden (2016 - 2020) ajalta ikäluokkien 10-12 (pojat + tytöt) Top10 tulokset ikäluokittain. Lajeina on huomioitu kyseisten sarjojen viralliset rata- ja kenttälajit (ks. P/T15-9 viralliset lajit) poislukien viestit. 10-vuotiaiden osalta pois on jätetty kolmiloikka vähäisten tulosten vuoksi. Ikäluokiksi on valikoitu ikäryhmät 10–12, sillä näissä ikäryhmissä on vielä suhteellisen vähän havaittavissa puberteetti-iän aiheuttamaa biologisen iän polarisoitumista. Lisäksi kyseiset ikäryhmät käsittävät vain yhden ikäluokan tulokset kerrallaan – toisin kuin esimerkiksi 9-vuotiaiden sarja. 





Ylläolevasta kuvasta nähdään koko aineiston trendi. Keskeinen löydös on pitkälti yhtenevä jutun alkuosassa nostettuihin muilta yhteiskuntaelämän aloilta löydettyihin havaintoihin: alkuvuodesta syntyneet pärjäävät keskimäärin selvästi paremmin yleisurheilussa verrattuna loppuvuonna syntyneisiin. Yleisurheilun osalta jakauma on jopa poikkeuksellisen vino, sillä alkuvuonna syntyneiden frekvenssi Top10 sijoituksissa on huomattavasti loppuvuotta syntyneitä korkeampi. Toukokuun korkealle frekvenssille ei löytyne loogista selitystä, vaan se on tulkittavissa tutkimukseen valikoituneen aineiston aiheuttamaksi sattumaksi. 

Kokonaistarkastelussa on huomioitava kaksi aineistoa vinouttavaa tekijää. Ensinnäkin aineiston ollessa aikasarja, urheilijan on mahdollista esiintyä aineistossa useampana tarkasteluvuotena. Esimerkiksi vuonna 2007 syntynyt poika käsitellään vuoden 2018 osalta 11-vuotiaana ja vuoden 2019 osalta 12-vuotiaana. Toisekseen junioriurheilun monipuolisuudesta johtuen yksittäisen tarkasteluvuoden sisällä sama urheilija voi olla edustettuna useassa eri lajissa. On varsin tyypillistä, että esimerkiksi sama 11-vuotias poika on vuonna 2018 juossut itsensä sekä 60 metrin että 60 metrin aitojen Top10:een.

Ensimmäistä aineiston vinoutuneisuustekijää korjataan seuraavaksi osittamalla aineisto iän ja tarkasteluvuoden mukaisesti omiksi aineistoikseen. 


Ylläoleva grafiikka on ositettu edellä mainitulla tavalla. Ositetussa aineistossa on jonkin verran enempi vaihtelua, mutta päätrendi on sama: alkuvuodesta syntyneet ovat suhteessa selkeämmin edustettuina juniorisarjojen Top10 listoilla. Tämä toistuu kauttaaltaan jokaisen sarjan ja tarkasteluvuoden osalta.

Kokonaisaineistossa on mukana kaikki lasten viralliset yleisurheilulajit. Mukana on siten myös teknisiä lajeja (seiväs, moukari), missä juniorisarjoissa teknisellä taitavuudella saattaa kompensoida paljonkin  fyysisiä puutteita. Jällkimmäisenä analyysina tarkastellaan ilmiötä suosittujen ja fyysiseen suorituskykyyn painottuvien juniorisarjalajien osalta. Tarkasteluaineistoon on valikoitu lajeista 60 metrin juoksu, pituushyppy ja 60 metrin aitajuoksu. Aitojen mataluudesta johtuen juniorisarjojen aitajuoksu luokitellaan tässä analyysissa enempi fyysiseksi kuin tekniseksi lajiksi.



Tarkasteltaessa "teholajeihin" ositettua aineistoa ilmiö on edelleen samansuuntainen, mutta jossain määrin jopa voimakkaampi: Alkuvuodesta syntyneiden suhteellinen osuus on aavistuksen korkeampi koko aineistoon verrattuna. Tämä tukee jossain määrin hypoteesia kalenterivuosijaon aiheuttamista fyysisistä kehityseroista ja niiden vaikuttavuudesta fyysisyyttä vaativissa lajeissa.


Ositetun aineiston osalta ongelmaksi koituu pienehköt frekvenssit, mutta "alkuvuosi-ilmiö" toistaa säännöllisesti itseään. Tarkemmalla tarkastelulla havaitaan, että fyysisyyttä vaativissa lajeissa ikäryhmän top10:een pääsee pääasiallisesti vain yksittäisiä loppuvuodesta syntyneitä urheilijoita. Kokonaisuudessaan alkuvuonna syntyneet lapset ovat fyysistä suorituskykyä vaativissa lajeissa selkeämmin yliedustettuina.


Yhteenveto:

Tämä analyysi tuotti junioriyleisurheilusta vastaavansuuntaisia havaintoja kuin muilta yhteiskuntaelämän alueilta: alkuvuodesta syntyneet pärjäävät ikäkausiyleisurheilussa keskimäärin paremmin. Tulokset on  aiheellista asettaa jopa kriittiseen syyniin, sillä hyvät tulokset ja sijoitukset ovat nuoren yleisurheilijan urheiluharrastuksen jatkamisen kannalta keskeinen motivaatiotekijä. Oleellista olisikin tunnistaa myös loppuvuodesta syntyneiden lasten piilevä lahjakkuus ja motivoida näitä jatkamaan yleisurheiluharrastusta, sillä fyysiset kehityserot tuppaavat tasoittumaan puberteetti-iän jälkeen. 

Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi esimerkiki Kalevan kisa - finalistien vastaava syntymäkuukausien mukainen jakaumatarkastelu. Tällöin saataisiin käsitystä, onko juniorisarjojen "alkuvuosi-ilmiö" vallitseva myös yleisen sarjan osalta? Suhteellisten pienten lahjakkuusmassojen maassa olisi tärkeää tunnistaa ja motivoida myös loppuvuodesta syntyneet lahjakkuudet, jotka eivät välttämättä fyysisten kehityserojen vuoksi pärjää vielä juniorisarjoissa. 










 

2 kommenttia:

  1. Hyvin tehty, selkeä analyysi. Ainakin nopeus- ja teholajeissa tuo alkuvuosijunioreiden parempi suorituskyky on luonnollisesti yhteydessä kokoon. Painavammat ja vahvemmat juoksevat kovempaa.

    Aika-ajoin on ehdoteltu sitä, että yleisurheilussakin olisi juniorisarjoissa painoluokat. Hyvä vai huono... varmaan molempia.

    VastaaPoista
  2. Todellakin näin. Tilastointoilijana olen tehnyt erilaisia tarkasteluita, mm. tästä syntymäajan merkityksestä yu-tuloksiin ja käynyt keskusteluja näistä seuran kanssa ja välittänyt tilastopajallekin.

    Vuonna 2016 kirjoitin: Taulukkoon on koottu Tilastopajasta T11 sarjan eräiden lajien ja ikäryhmien v. 2015 tilastokärjet syntymäkuukauden mukaan. Alkuvuonna syntyneillä on selkeä etulyöntiasema: 13 lajin vertailussa keskimäärinkin 20 tyttöä kaikista TOP25:sta on syntynyt vuoden 1. puoliskolla. Etu näkyy erityisesti T11 60 metrillä, 150 metrillä, pituudessa ja 4-ottelussa, joissa kussakin TOP25:sta vain yksi on loppuvuonna syntynyt. Kestävyysmatkoilla etu näyttäisi olevan pienempi ja toisaalta tasoittuvan jonkun verran 60 metrillä T-12 ja T-13 sarjoissa.

    Syntymäajan merkitys ilmenee myös T11 sarjan 60 m kauden 2015 tuloksissa (TpT1160_1000m2015uABCs -sivu). Kaikista A-C –luokan tuloksen saavuttaneista 70 % on syntynyt alkuvuonna (ta-ke) ja vain 30 % loppuvuonna (he-jo). 60 metrillä peräti 92 % A-luokan saavuttaneista on syntynyt vuoden 1. puoliskolla, vastaavan osuuden ollessa B-luokan saavuttaneilla 63 % ja 67 % C-luokan saavuttaneilla. Vastaavasti 1000 metrillä A-C luokan saavuttaneista 61 % on syntynyt alkuvuonna. Moni ei jaksa odottaa ”edun” tasoittumista.

    Syntymäajalla on erityisen suuri merkitys, kun urheilija joutuu kisaamaan edellisenä vuonna syntyneiden kanssa samoissa kisoissa (T12 ikäiset T13 sarjassa). Kun sarjat ovat nyt T11 ja T13, viime syksyllä 11 v. täyttänyt lapseni kilpailee nyt pääosin 1,5 vuotta vanhempia (ja jopa 20 cm pidempiä) vastaan. Lisäksi lapsen harrastaessa toista lajia tässä ikäryhmässä ollaan jo jakautumassa tavoitteellisemmin harjoitteleviin ja harrastajiin, ja moni luopuu toisesta urheilulajistaan. Yleisurheilun houkuttelevuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olisi perusteltua tarjota myös T12 ikäisille ”omia” kisoja ainakin suosituimmissa lajeissa ja antaa kaikille mahdollisuus maistaa välillä menestyksen makua.

    Taulukkoon on koottu Tilastopajasta T11 sarjan 60 metrin TOP 25 kilpailusuoritukset eri lajeissa. Heidän kilpailusuorituksistaan 60 metrin, pituuden ja kuulan osuus oli yhteensä 54 %. Tarkastellun ryhmän urheilijoilla oli keskimäärin 19 lähtöä 60 metrillä. Viisi eniten aitonutta vastasi yli 60 % aitakokeiluista, loppujen 20 juoksijan osallistuttua vuoden aikana vain kolmeen aitakisaan, vaikka kyse on ikäryhmän nopeimmista juoksijoista ja aidat olisivat vain 60 cm; miten mahtaa käydä siirryttäessä 16 cm korkeampiin aitoihin? Vajaa puolet juoksijoista oli uskaltautunut kokeilemaan 600-1000 m matkoja ja vain neljä nopeusominaisuuksia vaativaa seiväshyppyä.

    Kauden 2015 T11 TOP25- juoksijoilla oli jopa 39 kpl 60 metrin lähtöjä - 60 m kisaaminen sadasosasekuntien eroilla edellisestä suorituksesta voi johtaa koko lajiin kyllästymiseen. ”Välimatkaa” 600 m oli tarjolla lähinnä viesteissä, ja 3-loikkaa vain parissa kesäkisassa. Jos 60 m aitoja olisi tarjolla enemmän, hyppäys 10-11 sarjojen 60 cm aidoista 12-vuotiaiden 76 cm aitoihin ei muodostuisi ylitsepääsemättömäksi.

    Olen myös tarkastellut kilpailutarjontaa, esim. loppuvuonna 2015 kokosin Kilpailukalenterista Helsingin ja Uudenpiirin ko. vuoden lajitarjonnan T11, T12 ja T13 -sarjoissa. 17 tarkastellusta lajista 10 eniten tarjolla olevaa kattoi 90 % eri lajien tarjonnasta. Kiekko- ja moukarikisoja oli yhteensä tarjolla enemmän kuin 100 m, 150 m, 200 m/aj, 600 m, 800 m, 3-loikka, seiväs ja 3-loikkakisoja yhteensä. Tässäkin riittäisi tutkittavaa ja keskusteltavaa, kunhan oikea foorumi tälle löytyy.

    VastaaPoista

Kalevan kisojen sijoitussiirtymät 2018-2021

Ensi viikonloppuna kilpaillaan yleisurheilun suomenmestaruuksista Joensuun Kalevan kisoissa . Tässä jutussa tehdään katsaus 2018-2020 Kaleva...