Kansainvälinen yleisurheilu on globalisoitunut selkeästi viime vuosina. Vielä muutama vuosi sitten tuskin kukaan olisi uskonut, että esimerkiksi keihäänheiton maailmanmestari tulee Grenadasta. Syntymävaltio ei ole enää samassa mittakaavassa rajoittava tekijä huipulle pääsyssä, mitä on edesauttanut erityisesti valmennuksen ja saatavissa olevan valmennustiedon globalisoituminen.
Lajin laajentumisen seurauksena monien perinteisten länsimaiden suhteellinen asema kv-yleisurheilussa on aavistuksen heikentynyt. Aiheellista onkin kysyä, onko kehittyvien/kehittyneiden maiden välisten voimasuhteiden muutos yksittäisten huippujen luoma "illuusio" vai onko muutoksella ollut syvempää vaikutusta yleisurheilun yleistason tasoittumiseen eri maiden välillä? Ovatko kehittyvät maat nousseet laajalla lajikirjolla perinteisten länsimaisten yleisurheilumaiden tasolle? Tästä innostuneena lähdin pohtimaan yhteiskunnallisten elinolojen vaikutusta kansallisten yleisurheiluennätysten tasoon.
Tarkastelunäkökulmia ("hypoteeseja") jutussa on kaksi:
Näkökulma 1: Valmennuksen globalisoitumisen myötä kehittyvistä maista löydetään lahjakkuuksia yhä paremmin. Köyhien maiden heikot elinolot takaavat sen, että yleisurheilun tarjoamat dollarit näyttäytyvät houkuttelevana – ja suhteellisen todennäköisenä – vaihtoehtona nousta pois köyhyydestä. Saman aikaisesti länsimaissa samassa asemassa olevan nuoren on taloudellisesta näkökulmasta huomattavasti järkevämpää investoida aikaansa hyvään koulutukseen ja varmaan työpaikkaan, kuin satsata koko elämäänsä äärimmäisen kilpaillussa globaalissa urheilumuodossa, missä karkeasti lajinsa top10:lle on tarjolla samanlaisia tienestejä kuin Suomessa keskivertoinsinöörille. Kehittyvissä maissa on siis enemmän kannustimia satsata urheiluun, varsinkin kun valmennusta ja tietoa on nykyään paremmin saatavilla. Kyseinen kehitystrendi on vaikuttanut kehittyvien maiden korkeaan asemaan nykyisessä yleistasovertailussa.
Näkökulma 2: Kehittyneissä maissa valmennuksellinen tietotaito – osittain perinteiden ansiosta – takaa vielä sen, että ennätysvertailussa perinteiset länsimaat dominoivat. Urheilu on viihteellistä toimintaa, joka on järjestäytynyttä vasta silloin, kun maan elinolot ovat muuten yhteiskuntarauhaltaan ja taloudellisilta olosuhteiltaan vakaat. Lisäksi länsimaiden kehittyneen valmennusjärjestelmän ansiosta lahjakkuuksia löydetään tasaisesti jokaiseen yleisurheilun lajikirjon lajiin.
Varsinainen tutkimuskysymykseni koskee siis sitä, missä määrin yhteiskunnallinen elintaso vaikuttaa kansallisten yleisurheiluennätysten tasoon. Analyysissa elinolon /-tason mittarina käytän (jokseenkin kiisteltyä) BKT/asukas (USD) mittaria ja yleisurheiluennätysten mittarina on kansallisten ennätysten pistekeskiarvo IAAF:n pistetaulukolla. Jaoin analyysit erikseen naisten ja miesten lajeihin, sillä pistetaulukot eivät ole sukupuolten välillä suoraan vertailukelpoisia. BKT aineiston hankin maailmanpankin avoimista tietokannoista. Ennätysdatan keräämisessä hyödynsin englanninkielisen Wikipedian kattavia ja varsin runsaslähteisiä sivustoja kansallisista yleisurheiluennätyksistä.
Ennätysaineiston keräämisessä törmäsin usein tilasto-aineistoissa esiin nousevaan puuttuvan datan ongelmaan – erityisesti monesta kehittyvästä maasta ei löytynyt kattavasti kaikista yleisurheilulajeista kansallisia ennätyksiä. Analyyseissa – sekä pistekeskiarvojen ja – hajontojen laskemisessa – on huomioitu ainoastaan ne maat, joilta löytyi ennätykset kaikissa Kalevan kisoissa kilpailtavissa lajeista (pl. Ottelut ja lisäten Maraton). Ennätyksissä on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan pelkästään (lokakuuhun 2020 mennessä) ratifioidut ennätykset.
Dataa putosi tästä johtuen jonkin verran analyysista pois, mutta aineistoa voidaan pitää sekä BKT:n että yleisurheilutason osalta kuitenkin suhteellisen edustavana. Mukana on elintasoltaan kehittyviä ja kehittyneitä maita, kuin myös yleisurheilutasoltaan "kehitysmaita" ja perinteisiä menestysmaita.
Ylläolevissa kuvissa on analysoituna BKT:n vaikutusta ennätysten pistekeskiarvoihin. Vaaka-akselilla on (logaritmisoitu) BKT/asukas muuttuja ja pystyakselilla kansallisten ennätysten pistekeskiarvo. Kuvasta on nostettu mielenkiintoisina havaintoina muutama menestyksekäs yleisurheilumaa (Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia), Pohjoismaat (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska), sekä mielenkiintoisena havaintona mm. Kenia – maa joka kerää paljon arvokisamitaleja ratamatkoilla.
Keskiarvojen osalta hajontaa on jonkin verran, mutta selkeä löydös on näkökulmaa 2 noudatteleva havainto, missä läntisten hyvinvointivaltioiden yleisurheilun yleistaso on ennätysten valossa keskimääräistä laadukkaampaa verrattuna kehittyviin maihin. Huomattava on, että miesten data on kattavampi kuin naisten – kertoen osaltaan naisten yhteiskunnallisesti heikosta asemasta monessa valtiossa, jolloin urheilun kaltaiseen "ylelliseen" toimintaan ei ole edes mahdollisuuksia. Pohjoismailla on myös varsin hyvä edustus aineistossa – niin BKT:n kuin ennätystasonkin osalta.
Ilmiön syvällisempää ymmärrystä tarkentaa keskihajontojen tarkastelu. Tässä tapauksessa tilanne on päinvastainen verrattuna keskiarvotarkasteluun. Vaikka hajontaa löytyy edelleen sovitteen ympäriltä, kehittyneissä maissa ennätysten hajonta on pienempää – tarkoittaen siis sitä, että kansalliset yleisurheiluennätykset ovat läpi lajikirjon suunnilleen yhtä "tasokkaita". Vastaavasti monissa kehittyvissä saattaa löytyä yksittäisiä kovia lajeja, mutta yleisurheilun monilajisuus ei ole siellä kattavasti edustettuna.
Yhteenveto:
Tässä analyysissa tarkasteltiin kansallisen elintason (BKT) vaikutusta yleisurheiluennätyksiin. Tulokset näyttävät olevan pitkälti näkökulman 2 suuntaisia, sillä BKT:llä ja pistekeskiarvolla näyttää olevan selkeä positiivinen yhteys. Vaikuttaa siis siltä, että kehittyneissä maissa on enempi resursseja yleisurheilun kaltaiseen "ylelliseen" toimintaan, mikä mahdollistaa laajat lahjakkuusmassat lajiin kuin lajiin ja samalla korkean ennätysten yleistason.
Käänteinen yhteys näyttää olevan hajonnan osalta. Kehittyvät maat pärjäävät kansainvälisessä yleisurheilussa, mutta vain tietyissä lajeissa – parhaimpana esimerkkinä Itäisen Afrikan kestävyysjuoksudominantit valtiot, joissa muiden lajien ennätykset ovat hyvin vaatimattomia.
Toisaalta saman BKT:n omaavien valtioiden välillä on aineistossa suurtakin hajontaa. Tämä voidaan tulkita siten, että suotuisten ympäristötekijöiden lisäksi oleellista on kansallisen yleisurheilukulttuurin ja valmennuksen merkitys. Huolimatta valmennuksen ja tiedon globalisoitumisesta, on maan sisäisellä järjestelmällä edelleen vaikutusta siihen, kuinka todennäköisesti lahjakas nuori löydetään yleisurheilun pariin ja kykenee kehittymään aina huipputasolle asti.
Tämä analyysi ei huomioi täysin yleisurheilun tämän hetkisiä voimasuhteita, sillä monet kansalliset yleisurheiluennätykset saattavat olla peräisin vuosikymmenten takaa. Yleisurheilun globalisoitumisen myötä vastaavanlainen analyysi olisi mielenkiintoista tehdä ajanjaksojen vertailuin, mistä olisi kenties nähtävissä maiden variaation tasoittuminen. Seuraava analyysi paneutuu kuitenkin tämän datan pohjalta tarkempiin lajiryhmälöydöksiin eri maiden välillä.
Mielenkiintoinen tarkastelu! Olisi kyllä kiinnostavaa, jos voitaisiin tarkastella myös esim. ennätyskehitystä suhteessa BKT:n kehitykseen maittain. Tiedoksi myös, että Jooseppi Kalliokoski on tehnyt taloustieteen kandinsa tutkimalla BKT:n ja väestömäärän suhdetta olympiamitalien määrään, toki vain yksien olympialaisten otannalla, mutta samankaltaiset tulokset (työn tiivistelmä):
VastaaPoista"Tutkimuksessa pyritään selittämään eri valtioiden olympialaisten mitalimää-rien eroja makrotason tekijöillä, kuten bruttokansantuotteella tai väestömääräl-lä. Aiemman kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että sekä bruttokansan-tuotteella että väestömäärällä on positiivinen yhteys menestykseen olympialai-sissa. Tutkielman empiirisessä osiossa selitetään pienimmän neliösumman me-netelmän (PNS) avulla Rio de Janeiron vuoden 2016 olympialaisten mitalimää-riä valtioiden bruttokansantuote per capitalla ja väestömäärällä. Sekä väestö-määrän että bruttokansantuote per capitan ja mitalimäärän välille löydetään positiivinen ja vahvasti tilastollisesti merkitsevä yhteys."