Tämä postaus käsittelee yleistason analyysia yksityiskohtaisemmin BKT:n ja yleisurheilun kansallisten ennätysten välistä yhteyttä. Viime kerralla havaittiin selkeä positiivinen suhde BKT:n ja kansallisten yleisurheiluennätysten välillä. Kehittyneissä valtioissa kansallinen yleisurheilutaso on poikkeuksetta todella laadukasta. Seuraavaksi pureudutaan tarkemmin osittaisanalyyseina yhteyksiin eri lajiryhmien sisällä. Edeltävässä analyysissa käytetty aineisto on jaettu kenttälajien, pikajuoksujen ja kestävyyysjuoksujen (800 m ylöspäin) mukaisiksi osatarkasteluiksi.
Miesten aineistossa jokaisella stratifioidulla aineistolla näyttää edelleen olevan positiivinen yhteys BKT:n ja yleisurheilutason välillä. Sen sijaan yhteyksien voimakkuudesta ja "selitysasteesta" (=hajonnan suuruudesta) on löydettävissä selkeitä eroja.
Miesten pikajuoksujen osalta BKT:n vaikutus ennätystasoon on selkeästi vähäisin. Pikajuoksut kattavassa aineistossa on myös suhteellisen vähän hajontaa. Vastaavasti kestävyysjuoksujen sovitteen mukainen yhteys on hieman voimakkaampi, joskin kyseisessä aineistossa hajonta on samalla suurempaa.
Kenttälajeissa näyttää olevan miesten lajiryhmistä suurin yhteys (= korkein estimaattikerroin). Löydöksestä on tulkittavissa kenttälajien korkeammat aloittamiskustannukset (erit. heitot ja seiväs), jolloin köyhemmistä maista löytyy harvemmin taitajia näihin tekniikka- ja välinepainotteisiin lajeihin.
Naisten analyysit käyttäytyvät osadatojen puolesta miltei samalla tapaa kuin miesten data – pikajuoksuissa erot ovat pienimpiä, kenttälajeista löytyy selkeimmät erot ja selittävyydet, ja kestomatkoilla hajonta on korkeaa. Naisten data on aavistuksen suppeampi verrattuna miehiin, johon osasyyksi voidaan tulkita erityisesti kehittyvissä maissa naisten heikko yhteiskunnallinen asema ja siten vähäinen osallistumisaste urheilun kaltaiseen vapaa-ajan ylellisyyteen.. Yleisesti trendi näyttää olevan kuitenkin yhtenevä miesten ja naisten lajiryhmäosadatoissa.
Yhteenveto:
Lajiryhmätarkastelun yllättävin havainto on BKT:n ja yleisurheilutason suhteellisen voimakas positiivinen yhteys yhdistettynä suurehkoon hajontaan kestävyysjuoksuissa. Kestävyysjuoksut ovat matalan kynnyksen lajeja, ja kovia juoksijoita on tullut poikkeuksetta läpi vuosikymmenten myös köyhemmistä maista. Täten ennakko-oletuksena olisi aavistanut BKT:n varsin heikon selittävyyden yhdistettynä pieneen hajontaan. Kestävyysjuoksun suuri hajonta kertoo samalla valmennuskulttuurin merkityksestä: Vaikka juoksu on urheilulajina globaalia, valmennuksella ja maan lajikulttuurilla on suuri merkitys lajiryhmien kansallisiin yleistasoihin.
"Heikon yhteyden" lajiryhmä onkin tässä tarkastelussa pikajuoksut, joka toki on välineettömänä lajiryhmänä myös varsin matalan kynnyksen laji. Vähemmän yllättävästi kenttälajeissa BKT:n muutos selitti suuremmin yleistason vaihtelua – huomioiden kyseisten lajien välinekeskeisyys ja tekniset vaatimukset.
Erot lajiryhmien välillä ovat kuitenkin kauttaaltaan suhteellisen marginaalisia, ja jokaisen lajiryhmän sisällä on havaittavissa positiivinen yhteys BKT:n ja lajiryhmien kansallisten yleistasojen välillä. Lisäksi jokaisesta lajiryhmästä löytyy myös ns. outlier tapauksia, eli BKT ei missään nimessä tyhjentävästi selitä kansallista yleisurheilutasoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti