Ensi viikolla kilpaillaan taas pitkästä aikaa kansainväliset yleisurheilun arvokisat EM-hallien muodossa. Edellisessä postauksessa tarkasteltiin syntymäkuukausijakaumaa kotimaisessa yleisurheilussa - yhtenä merkittävänä löydöksenä alkuvuodesta syntyneiden painottuminen junioriyleisurheilun ikäkausikärkeen.
Tämä juttu pureutuu syntymäaika-analyysiin aikuishuippuvaiheen urheilijoista. Esimerkiksi jalkapallosta on näyttöä, että alkuvuodesta syntyneiden etulyöntiasema kantaa myös aikuishuippuvaiheeseen. Samaa ilmiötä on havaittu myös talviurheilun puolella.
Analyysissa käytettävä data on aineistoa suoraan yleisurheilun kansainväliseltä huipulta. Aineisto sisältää 2010, 2014 ja 2018 EM-kisojen pistesijaurheilijat (Top 8) lajeittain (pl. 50km kävely ja Maraton). Jokaisen urheilijan kohdalla on huomioitu ainoastaan tuorein arvokisa, jolloin yksittäinen urheilija tulee edustetuksi aineistossa kertaalleen. Data käsittää kaikkiaan 829 urheilijaa, otoksen ollessa sukupuolittain tasapainoinen (Miehet n=412, Naiset n = 417).
Kuva 1
Ikäjakauman osalta EM-kisojen menestyjät ajoittuvat 25-30 ikävuoden tietämille. Kuva 1 havainnollistaa Top 8 urheilijoiden ikäjakaumaa - menestyjien keski-ikä on 26.9 vuotta (+/- 4 vuotta) ja ala-ja yläneljänneksen (50 % aineistosta) sisään mahtuu ikävuodet 24-29. Miesten ja naisten keski-iässä (27.0 v. 26.8) ja jakaumissa ei ole juurikaan eroja. EM-tason menestyjiksi kehitytään siis keskimäärin pitkällä aikajänteellä aina yli 25-ikävuoden. *
Kuva 2
Pitkän kehityskaaren lisäksi syntymäajankohdan merkitys näyttää vähenevän aikuishuippuvaiheeseen tultaessa. Kuvassa 2 on havainnollistettu aineiston jakaumaa syntymäkuukausittain. Jakauma on kauttaaltaan tasainen, vaikka pientä vaihtelua havaitaankin - esimerkiksi joulukuussa syntyneitä menestyjiä löytyy tammikuussa syntyneitä enempi.
Kuva 3
Jaettaessa vuosi kahteen periodiin, nähdään jakauman painottuvan kuitenkin lievästi alkuvuoteen (alkuvuosi = tammi-kesäkuu) (Kuva 3). Alkuvuodesta syntyneitä aineistossa on kaikkiaan 55 % ja loppuvuodesta 45% urheilijoista.
Kuva 4
Lajiryhmittäin (pl. ottelut ja kävelyt) tarkasteltuna jakaumat ovat suhteellisen identtisiä. Mielenkiintoinen ilmiö on kestävyysjuoksuissa ja pika-aitajuoksuissa joulukuun ylikorostuminen suhteessa tammikuuhun. Myös heitoissa on lajiryhmän sisällä hajontaa, hyppyjen ollessa syntymäkuukausien osalta tasaisin lajiryhmä. Lajiryhmitäin jaoteltuna aineistossa esiintyy pientä vaihtelua kuukausien välillä, jota ei ole kuitenkaan kohdennettavissa selkeästi esimerkiksi vuodenaikoihin.
Periodien eroja lajiryhmien välillä ei ole havaittavissa, vaan alkuvuonna syntyneiden lievä painottuminen aineistossa toistuu jokaisen lajiryhmän kohdalla. Kaikkien lajiryhmien kohdalla pyöreästi noin 55% aineiston urheilijoista on alkuvuodesta syntyneitä.
Yhteenveto:
Tähän analyysiin pohjautuen yleisurheilun "alkuvuosi-ilmiö" tasoittuu huippuvaiheeseen tultaessa. Syynä lienee pitkälti suhteellisen iän ja kehityserojen lieventyminen ikävuosien kasvaessa. Vaikka alkuvuonna syntyneiden edustus painottuu aineistossa aavistuksen (suhde pyöreästi 55%-45%), poikkeuksellisen vinosta jakaumasta tai" alkuvuosi-ilmiöstä" ei voida puhua. Lajiryhmien välillä ei havaittu jakaumien osalta merkittäviä eroja.
Vertailun vuoksi - joskin pienellä otoksella - Suomen Halli-EM joukkueen urheilijoiden syntymäkuukausijakauma painottuu monipuolisesti eri kuukausille - loppuvuodesta syntyneiden ollessa jopa aavistuksen paremmin edustettuina (kuva alla).
* Ikäjakaumaa ja tunnuslukuja vinouttaa aavistuksen (kasvavaan suuntaan) useamman arvokisan menestyjät (heiltä huomioidaan vain tuorein arvokisa). Kauttaaltaan keski-ikä asettuu 25-ikävuoden tienoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti