Tokion olympialaisten yleisurheilu alkaa huomenna. Olympialaisten karsintasysteeminä on ollut käytössä tulosrajojen lisäksi rankingsysteemi. Ilman tulosrajaa rikkomalla urheilija on voinut kerätä eri kilpailuista tulospisteiden lisäksi sijoituskohtaisia pisteitä, pohjautuen ennalta määrätyn kilpailukategorian arvoon. Rankingpisteissä on huomioitu kenttälajeissa viiden parhaan kilpailun tuottamien pisteiden keskiarvo.
Mirko Jalava ruoti pari päivää takaperin ansiokkaasti WA:n rankingjärjestelmän epäkohtia. Ongelmana nykyisessä systeemissä Jalava nostaa esiin mm. maanosien mestaruuskilpailujen yhtäläisen arvon sijoituspisteissä.
Pyörittelen tässä jutussa leipälajistani miesten kolmiloikasta vaihtoehtoisia algoritmeja nykyisen rankingjärjestelmän rinnalle. Tarkoitus on kokeilumielessä testailla, miten erilaisten kokonaispisteisiin vaikuttavien osatekijöiden huomioiminen vaikuttaa rankingsijoituksiin. Miesten kolmiloikassa rankingin kautta Tokion Olympialaisiin pääsi kaikkiaan 7 urheilijaa. Keräämäni aineisto sisältää lisäksi seuraavat 10 rankingissa lähimpänä olevaa urheilijaa eli yhteensä 17 urheilijaa.
Eri algoritmikombinaatioissa huomioidaan seuraavat osat. Kutsutaan näitä jatkossa sanalla "algoritmiosa numero" (lyhenne AO numero):
AO1. Urheilijan tulos muutettuna pisteiksi.
AO2. Kilpailun tulosten keskiarvo muutettuna pisteiksi.
AO3. Kilpailun "ennakkotaso" muutettuna pisteiksi. Ennakkotasona huomioidaan kilpailuun osallistuvien urheilijoiden kilpailupäivään mennessä paras tulos 1.1.2018 alkaen – eli noin 1,5 vuotta ennen tuloksentekoikkunan alkamista. Näistä lasketaan (ennakko)tulosten keskiarvo, joka muutetaan pisteiksi. 2021 käytyjen kilpailujen kohdalla "ennakkotaso PB:nä" huomioidaan myös kesällä 2020 tehdyt tulokset, vaikkei ne varsinaisesti käyneet Tokion rankingissa olympianäytöiksi. Parhaissa tuloksissa otetaan huomioon myös hallikaudet.
AO4. Sijoituspisteet. Tässä otetaan huomioon WA:n kilpailukategorian mukaiset sijoituspisteet ja AO3:n mukaisesti rankatut "odotetut sijoituspisteet". Esimerkiksi Nelson Evora oli Monacon timanttiliigassa 2019 5. saaden 130 sijoituspistettä. AO3:n ennakkotaso PB:n mukaisesti hänet olisi rankattu vasta sijalle 7., jolloin urheillessaan "odotetusti" hän olisi saanut 110 sijoituspistettä. Täten ennakkoarvioon nähden hän voitti 2 sijoitusta ja saa tästä palkintona kilpailun kokonaispistepottiinsa 20 pistettä lisää. Vastaavasti EM-kilpailuissa 2018 Evora oli AO3 mukaisesti rankattu sijalle 1 ja hän voitti Euroopan mestaruuden, eli tästä kilpailusta Evora saa 0 sijoituspistettä.
Huomioita ja rajoitteita:
Pistetaulukkona algoritmissa käytetään WA:n vuonna 2014 ratifioimaa pistetaulukkoa, joten yksittäisiä piste-eroja saattaa olla rankingissa käytettyyn vuoden 2017 pistetaulukkoon. Lisäksi allekirjoittaneen epähuomiosta johtuen myötätuuli/vastatuulituloksista tehtävä hyvitys jäi aineistoa muodostettaessa huomioimatta. Rankingissa olevien urheilijoiden kilpailut on kerätty Tilastopaja Oy:n sivuilta, hyödyntäen WA:n "Road to Tokyo" sivun 5 parhaan rankingtuloksen kilpailuja – nämä eivät siis olisi algoritmeja käytettäessä välttämättä 5 urheilijan parasta kilpailua. Parilla urheilijalla löytyi Tilastopajan tuloksista vain rankingkilpailuista 4 kilpailun tulokset.
Kilpailun sisällä AO2:een on huomioitu vain kilpailussa tuloksen saaneet urheilijat. AO3:een on huomioitu ainoastaan ne urheilijat, joilla on kisaan mennessä jonkilainen ennakkotulos. Hallitulokset on pisteytetty ulkoratapisteytyksellä.
Algoritmit:
Algoritmi 1: kilpailun tulos (AO1) + sijoituspisteet
Algoritmissa 1 käytetään WA:n rankingjärjestelmän algoritmia. "Sisällä/ulkona" muuttuja on nimetty sen mukaan, olisiko urheilija päässyt kyseisen algoritmin pohjalta rankingin kautta Olympialaisiin – 7 eniten pisteitä saanutta urheilijaa ovat siis sisällä algoritmin rankingissa. "Pisteet" on rankingkilpailujen keskiarvo nykyisen rankingsysteemin mukaisesti. "Eka_algoritmisijoitus" on algoritmin 1 mukainen sijoitus – tätä käytetään vertailtaessa jälkimmäisiä algoritmeja.
Rankingpisteissä on edellämainittuihin syihin (kappale "Huomioita ja rajoitteita") vedoten hieman eroja todellisiin "Road to Tokyo" rankingpisteisiin ja -sijoituksiin. Esimerkiksi sisään menneissä urheilijoissa on ero: De Sa:n sijaan viimeisellä sijalla rankingissa olisi menossa sisään Veszelka – todellisuudessa sijoitukset ovat toisinpäin ja De Sa kilpailee Olympialaisissa. Selkeimmät eroavaisuudet todellisissa rankingpisteissä ovat Kurbanovilla, Ozupekilla, Tsiamisilla ja Unnikrishanilla aavistuksen ylöspäin. Muilla urheilijoilla heittoa todellisiin pisteisiin on muutaman pisteen verran.
Käytetään vertailtavuuden vuoksi algoritmin 1 tuloksia pohjana/referenssituloksena vaihtoehtoisiin algoritmeihin.
Algoritmi 2: (Kilpailun tulos (AO1) + kilpailun keskiarvo (AO2)) / 2
Algoritmissa 2 huomioidaan kilpailutuloksen lisäksi kilpailujen realisoitunut yleistaso. Algoritmiin 1 verrattuna selkeimmät putoajat sijoituksellisesti ovat Uzbekistanin Kurbanov ja Brasilian De Sa – he ovatkin hypänneet parhaat tuloksensa suhteellisen vaatimattoman tason kilpailuissa, joista saa keskimääräistä vähemmän AO2 pisteitä. Sisään rankingiin nousee tällä algoritmilla Britti Douglas, joka hyötynee eurooppalaisena loikkaajana kovatasoisista kilpailuista.
Algoritmi 3: (Kilpailun tulos (AO1) + kilpailun keskiarvo (AO2) + kilpailun ennakkotaso (AO3)) / 3
Algoritmissa 3 huomioidaan algoritmin 2 ehdot ja AO3 mukainen ehto kilpailun ennakkotasosta, joka muodostuu kilpailun ennalta määritellyn arvon (= nykyisen rankingjärjestelmän sijoituspisteet) sijaan osallistuvien kilpailijoiden ennakkotasosta. Algoritmin 3 tulokset pysyvät samansuuntaisina kun algoritmin 2. Suhteessa algoritmiin 1 kovinta nousua tekee Jamaikan Pullen – häneltä monet kisat löytyvätkin USA:n ennakkoon kovatasoisista kilpailuista, jolloin saa korkeat pisteet AO3:sta.
Algoritmi 4: (Kilpailun tulos (AO1) + kilpailun keskiarvo (AO2)) / 2 + sijoituspisteet (AO4).
Algoritmissa 4 korvataan kilpailun ennakkotaso sijoituspisteillä (AO4). Tässä algoritmissa kärkeen nousee Tsiamis, joka saa mm. paljon "extrapisteitä" EM-kisojen 2018 yllätyspronssilla. Rankingin perusteella läpi menneet urheilijat ovat kuitenkin samoja, kun aiemmissa algoritmeissa.
Algoritmi 5: (Kilpailun tulos (AO1) + kilpailun ennakkotaso (AO3)) / 2 + sijoituspisteet (AO4)
Algoritmi 5 on samansuuntainen kun algoritmi 4, mutta kilpailun realisoitunut taso (AO2) korvataan kilpailun ennakkotasolla (AO3). Tulokset ovat algoritmiin 4 nähden pitkälti identtisiä – läpi ovat edelleen menossa eurooppalaiset loikkaajat, jotka pääsevät kilpailemaan ennakkotasoltaan koviin kisoihin.
Algoritmi 6: (Kilpailun tulos (AO1) + kilpailun keskiarvo (AO2) + kilpailun ennakkotaso (AO3)) / 3 + sijoituspisteet (AO4).
Algoritmi 6 on algoritmeista kaikkein laajin, jossa huomioidaan sijoituspisteiden lisäksi AO2 ja AO3. Huomattava on, että sisään menevillä urheilijoilla on selkeä piste-etu seuraavana rankingissa oleviin – samalla tapaa, kuin algoritmissa 4. Rankingissa sisällä olevat urheilijat ovat jälleen eurooppalaisia hyppääjiä, jotka pääsevät kilpailemaan arvokkaisiin kilpailuihin ja täten voivat algoritmiin pohjautuen voittaa myös paljon sijoituspisteitä. Selkeimmät häviäjät verrokkialgoritmiin nähden ovat jälleen De Sa ja Kurbanov, jotka eivät ole tehneet tuloksiaan kovatasoisissa kilpailuissa vs. eurooppalaiset loikkaajat. Selkeää nousua rankingissa tällä algoritmilla tekevät Pullen ja Hellström.
Yhteenveto:
Tässä jutussa pyöriteltiin eri pistelaskualgoritmivaihtoehtoja nykyiselle sijoitus- ja tulospisteet huomioivalle rankingsysteemille. Algoritmeissa huomioitiin kilpailun ennalta määrätyn arvon sijaan kilpailussa realisoitunut taso ja ennakkotaso osallistuvien urheilijoiden mukaisesti. Lisäksi saadut sijoituspisteet pohjautuvat ns. "voitettuihin sijoituksiin".
Verrokkialgoritmiin (algoritmi 1) nähden erilaisten algoritmiosien huomioinen näyttää korostavan erityisesti eurooppalaisten urheilijoiden asemaa. Selkein rankingsijoitusta systemaattisesti nostanut urheilija oli britti Douglas, jolla ranking-kilpailut olivat mm. Berliinin Europpanmestaruuskilpailut ja Lontoon timanttiliiga, joista saa keskimääräistä enemmän pisteitä AO:illa 2 ja 3, vaikka tuloksellisesti useat Douglasin kilpailut olivatkin hänen osaltaan reilusti alle 17 metrin tuloksia. Eurooppalaisiin nousijoihin kuului monessa algoritmissa myös Ruotsin Hellström, joka onnistui hyvin esimerkiksi Torunin 2021 EM-Halleissa ja Puolan 2019 Superliigassa. Lisäksi Jamaikan Pullen sai algoritmeissa hyötyä realisoituneesta ja ennakoidusta tasosta – hänen rankingkilpailunsa olivat kovatasoisia kilpailuja Yhdysvalloissa.
Vastaavasti häviäjiä verrokkialgoritmiin nähden olivat tuloksensa pienissä ja heikkotasoissa kilpailuissa kotimaisemissaan tehneet Kurbanov ja De Sa. Lisäksi euroopalaisista Niastsiarenkan rankingkisat olivat suhteellisen heikkotasoisia, mikä näkyi kompleksisimmissa algoritmeissa sijoituksen laskuna verrattuna algoritmiin 1.
Rankingjärjestelmä vaatii allekirjoittaneenkin mielestä kehittämistä, ja kilpailukohtaisia pisteitä jaettaessa tulisi huomioida kilpailun taso joko ennakkotasona tai realisoituneena tasona, muttei ennaltamäärättynä arvona – esimerkiksi Timanttiliigakilpailutkin ovat tasoltaan vaihtelevia, mutta nykyisellä järjestelmällä niistä saa samat sijoituskohtaiset pisteet huolimatta kilpailun tasosta. Lisäksi ennakkoon paremman urheilijan voittamisesta tulisi palkita – paremmuutta ei tosin olisi välttämättä järkevää mitata ennnätyksen pohjalta, vaan esimerkiksi maailmanrankingin sijoituksen pohjalta. Lisäksi pistetaulukko ei ole välttämättä oikea mittari arvioimaan kilpailun ennakkotasoa, vaan mittarina voisi samalla tapaa käyttää esim. maailmanrankingsijoituksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti