Ennen oli paremmin – vai oliko? Yleisurheilun top10 tarkastelut 1980-luku vs. 2010-luku (Osa 2/4 - kestomatkat)

Edellisessä postauksessa käsiteltiin pikamatkojen kokonaistason kehitystä 1980-luvun ja 2010-luvun välillä. Tämä kirjoitus käsittelee kestävyysjuoksujen kokonaistason vastaavaa muutosta. Aineisto muodostuu jälleen vuosien 2011-2019 ja 1981-1989 vuosittaisista top10 tuloksista ja vertailu on jaettu vuosikymmenten mukaisesti.

Analysoitavina lajeina ovat 800m, 1500m, 3000m esteet, 5000m, 10000m sekä miesten ja naisten kärkitulosvertailuun verrattuna uutena lajina maraton. Naisten 5000m ja 10000 metrin juoksusta ei löytynyt tuloksia kausilta 1981-1982, joten näillä matkoilla otos ei ole täysin tasapainoinen. Naisten 3000 metrin esteistä ei löytynyt 1980-luvulta lainkaan top10 tuloksia, joten tämä laji on jätetty pois analyyseista. Dataa on visualisoitu pikamatkojen analyysin tapaan tiheyskuvaajilla.

Miesten keski- ja pitkien matkojen kehitykset ovat sikäli murheellisia, että 2010-luvulla ei ole ollut tasollisesti yhtäkään parempaa lajia verrattuna 1980-lukuun - ja erot ovat monissa lajeissa kasarin eduksi suhteellisen selkeät.

800 metrin jakaumat ovat muodoltaan miltei identtiset, mutta 1980-luku näyttäytyy tasollisesti huomattavasti korkeatasoisempana. Kun 1980-luvun aineiston keskiarvo on tasan 1.49, 2010-luvun keskiarvo lipsahtaa miltei 1.51:een (1.50.96). Jakaumien eroja havainnollistaa se, että 1980-luvun aineistossa 2010-luvun keskiarvoa huonompia tuloksia löytyy ainoastaan 2 tulosta. Huipputulosten ero ei tosin ole niin merkittävä, mutta yleistason selkeää laskua on havaittavissa.

1500 metrin kehitys on saman suuntaista. 1980-luvulla keskiarvo on 3.42.56, kun 2010-luvun vastaava 3.47.01. 2010-luvun keskiarvotuloksella olisi napattu 1980-luvun aineistossa viimeinen eli 90. sija. Huomioitava on myös keskiarvotihentymää kovempien tulosten loivempi lasku 1980-luvulla. Kyseisellä vuosikymmenellä tulostaso oli täten kauttaaltaan kovempi ja suhteellisesti kovempien tulosten juoksijamassaa löytyi enemmän. 

3000 metrin esteissäkin on havaittavissa selvä ero vuosikymmenten välillä. 1980-luvulla keskiarvo on 8.43.13 ja 2010-luvulla miltei puoli minuuttia hitaampi (9.11.08). Yleistason vertailut tulevat selväksi jälleen sijavertailulla: 1980-luvun aineiston huonoin tulos on 8.57.98, eli selkeästi kovempi kuin 2010-luvun keskiarvo. Lisäksi huippujuoksujen määrissä on eroja: 1980-luvulla alle 8.30 juoksuja/juoksijoita oli useampia. 

Vitosen kehitys ei eroa edeltävistä matkoista. 1980-luvulla vuositason top10 aineistossa päästeltiin 12,5 kierrosta keskimäärin aikaan 13.46.64, kun 2010-luvulla vastaava tulos on yli puoli minuuttia hitaampi (14.23.76). Huomattava onkin 1980-luvun jakauman terävän huipun asettuminen, mikä kertoo suuren juoksijamassan keskittymisestä noin 13.45 tulosten tienoille. 2010-lukua on leimannut paitsi heikompi yleistaso, niin myös 13.45-13.50 juoksijoiden vähyys.

Kymppitonnin aineisto on vielä enemmän painottunut 1980-luvun eduksi. Keskiarvot olivat 1980-luvulla 28.52.00 ja 2010-luvulla 30.17.70. Kun 1980-luvulla suuri ja terävä massa asettui 28.50 tuntumaan, 2010-luvulla näitä juoksuja top10 listalta löytyi ainoastaan 5 kappaletta. 2010-luvulla taso on yleisesti huonompaa ja samalla tasaisempaa siten, että selkeää juoksijamassaa ei asetu tietylle tulostasolle 1980-luvun tapaisesti - millä on osaltaan vaikutusta lajin kilpailutilanteeseen.

Maratonin tulosten ero on selkein pitkien matkojen osalta ja jakaumat ovat hyvin eriävät toisiinsa nähden. 1980-luvulla keskiarvo on noin 2.18 ja 2010-luvulla vastaava noin 2.27. Maratonin jakauman piikki on terävämpi 1980-luvulla ja paljon juoksijamassaa asettuu 2.17-2.18 aikoihin. 2010-luvun keskiarvolla 2.27 oltaisiinkin napattu 89. sija 90 tuloksen 1980-luvun aineistossa.

Naisten jakaumien tarkastelu on jossain määrin "lohdullisempaa" verrattuna miesten vastaavaan. Naisten 800 metrin jakaumat ovat vuosikymmenten välillä miltei identtiset. 1980-luvun aineiston keskiarvo on 2.06.67, kun taas 2010-luvun vastaava 2.07.91. Huipputuloksia (alle 2.04 aikoja) on saavutettu molempina vuosikymmeninä tasaisesti.

1500 metrin jakauma on kaksijakoinen, sillä yleistasoltaan 1980-luku vie voiton, mutta absoluuttisesti huipputuloksia on tullut enemmän 2010-luvulla - toki nekin vain muutamien kärkijuoksijoiden toimesta. Keskiarvotkin ovat miltei identtiset: 1980-luvulla 4.20.96 ja 2010-luvulla vajaa sekunnin hitaampi (4.21.84). Huomioiden yleistason tihentymä sekä huiput, vuosikymmenten välillä ei voida sanoa olevan merkittävää eroa kokonaistasossa. 

Naisten vitonen on aineiston mielenkiintoisin tapaus, sillä se on kestomatkojen analyysien ainut laji, missä taso on 2010-luvulla kauttaaltaan parempi verrattuna 1980-lukuun. 2010-luvulla keskiarvo on 16.30.82, kun 1980-luvun keskiarvo liukuu päälle 17 minuutin (17.04.26). Alle 16 minuutin tuloksiakin löytyy 2010-luvulla 15 kappaletta, kun 1980-luvulla ainoastaan 5 kappaletta.

Erikoisesti 5000 metrin kehitys ei näy 10000 metrillä, missä 1980-luku vie voiton. 1980-luvun keskiarvo on 34.30, 2010-luvun aineiston keskiarvo on yli puoli minuuttia huonompi (35.08.10). Lisäksi alle 33 minuutin liukuvia tuloksia 1980-luvulla tehtailtiin suhteessa enemmän. 

Maratonin jakauma on kympin tapaan 1980-luvun eduksi. Tosin keskiarvoerot ovat suhteellisen pienet - 1980-luvun aineiston keskiarvo on noin 2.45, kun 2010-luvun vastaava noin 2.49. 1980-luvun jakauma on tasaisempi kuin 2010-luvun ja suuri massa 2010-luvulla asettuu 2.50-2.55 aikoihin.

Yhteenveto:

Tässä analyysissa vertailtiin vuositason top10 tulosten kautta kestävyysjuoksumatkojen kokonaistason muutosta 2010-luvun ja 1980-luvun välillä. Oma lajitaustani ei ole kestävyysjuoksuissa ja lajikenttä on itselleni tuntemattomampaa, joten tulkintoja teen maallikkon lasien katsantakannasta.

Miesten kestomatkojen tason muutosta on havaittavissa ja 2010-luvun kokonaistaso on selkeästi 1980-lukua huonompi jokaisen kestolajin osalta. Huomattava on, että tasoero vuosikymmenten välillä kasvaa, mitä pidemmäksi matkat venyvät. Naistenkin osalta 1980-luku vie kauttaaltaan pidemmän korren, tosin 5000 metriä virkistävänä poikkeuksena 2010-luvun hyväksi.

Kestomatkojen juoksujen kehityksessä on nähtävissä vielä selkeämmin kenties yhteiskunnallisen elämäntavan muutos fyysisesti passiivisempaan suuntaan, jolloin kestomatkoille tärkeä hapenottokyvyn kehittyminen lapsuusvaihessa jää vähäiseksi. Lisäksi erityisesti miesten puolella on tulkittavissa kestolajien jonkinsorttista "epätrendikkyyttä", missä raakaa kestävyysharjoittelua vaativat lajit eivät kerää huippua tavoittelevia massoja entiseen malliin, joukkuelajien viedessä suurimman lahjakkuuspotentiaaalin.

2010-luvullakin on toki nähtävissä erilaisten harrastejuoksutapahtumien vetovoimaisuus, mutta huipputasoa tavoittelevia juoksijoita näyttää olevan entistä vähemmän, mikä näkyy väistämättä kokonaistasossa. Jää nähtäväksi, mihin suuntaan tulostaso kehittyy näillä matkoilla tulevan vuosikymmenen aikana.